Hieman povailin vaikeaa ottelua Dinamoa vastaan, ainakin jos kokoonpanoja verrataan. Vaikea ottelusta tulikin, mutta myös äärimmäisen tylsä. Tällaiset ottelut ovat melkoista pakkopullaa faneille, ja eivät nostata oikein tunnelmaa suuntaan tai toiseen. Vaikea tästä on oikeasti paljoa sanoa, ainakaan mitään erityisen jännää. Noh, kolme pistettä lämmittää aina.

Varsinkin ensimmäiset erät menivät hyvin pitkälti vain pelaillessa. Meno oli juurikin sellaista ”pellailua”, että Juhamatti Aaltonen olisi tuntenut olonsa kotoisaksi. Vaaralliset tilanteet olivat kiven alla, suurta tunteiden paloa ei kentällä nähty ja muutenkin pelaajat vaikuttivat olevansa ”vain töissä”. Kaiken tylsyyden päätteeksi ajassa 36:57 Lauris Darzins sai pienen pyörityksen ja aikamoisen sähellyksen päätteeksi iskettyä kiekon ohi Heleniuksen. Kuin kruununa erän loppuun siis. Tai tulihan ajassa 57:33 Vitalijs Pavlovsille estämisjäähy ja Jokerit pääsy hakemaan nopeaa kuittausta… Pakkopeli alkoi Jokerien pitkällä kiekolla.

Kolmas erä oli melkoista kuraa. Kuitenkin Jaakolan ylivoimamaalilla Jokerit nousi vähän kuin puskista tasoihin, kun Jaakolan viivakuti löysi tiensä verkkoihin. Harvoin tosin kolmannen erän tasoitusmaaliin on pystynyt suhtautumaan yhtä välinpitämättömästi: kun takana on yli kaksi erää nihilististä kuraa, on vaikea katsojankaan suhtautua suurella intohimolla otteluun.

Ajassa 55:41 alkoi jo tuntua hieman paremmalta. Tanskalainen Iso-Late sai kiekon siniselle ja laukoi sydämensä kyllyydestä kiekon verkkoon. Harvoin fyysinen ja hidas puolustaja tällää voittomaalin noin makeaan paikkaan. Maali katkaisi kotijoukkueen selkärannan ja ajassa 56:31 Mika Niemi tälläsi Jokerit jo kahden maalin johtoon vastahyökkäyksestä.

Käytännössä Jokereista vain Helenius pelasi sillä tasolla, että hän olisi ansainnut lentokonekyydin kotiin. Muiden osalta olisi voinut harrastaa vaikka triatlonia: juosten Viron rajalle, pyörällä Tallinnan satamaan ja uiden kotiin. Kyseessä ei olisi ollut edes simputtaminen, vaan yksinkertaisesti jokainen olisi saanut ansaitsemansa. Ok, Talaja sentään vaikutti sen verran yritteliäältä, että ehkä hän voisi Tallinnan kohdalla hypätä laivaan.

Kuten edellisestä kappaleesta voi päätellä, Helenius oli tänään tasollaan. Montaa vaarallista paikkaa hänelle ei tullut, mutta tulleet hän torjui varmasti. Maalille hän ei voinut mitään, vaan koko viisikko sekoili ja juoksi aivan huolella. Jos Heleniuksella olisi ollut huono ilta, ei Jokerit todennäköisesti olisi pystynyt yhdellä lämärillä katkaisemaan kotijoukkueen selkärankaa.

Regin oli tänään kapteenin roolissa kuin Jokerien ilmentymä. Reginiltä olen nähnyt Jokerien riveissä kolminumeroisen määrän otteluita ja rehellisesti sanoen olen ollut ihastunut. Yleensä Regin pelaa virheettömän varmasti, pitää tasonsa illasta toiseen ja on yksinkertaisesti vakuuttava. Tänään kuitenkin kiekko pomppi ja poltti lavassa, tasapaino oli hakusessa ja väärien ratkaisujen määrä oli varmaan yhtä suuri kuin koko jokeriuralla tähän mennessä.

Jokerit näytti pelaavan juuri niin kuin pelkäsin. Vaikka Dinamo on paperilla suoraan sanoen surkea ja pitää sarjataulukossa häntäpäätä, on se osoittanut Ufaa ja Magnitkaa vastaan osaavansa pelata. Jokerit lähti hakemaan voittoon oikeuttavaa minimisuoritusta ja se näkyi. Ei pelkästään tulostaululla maalien muodossa tai tilastoissa tasaisena otteluna, vaan kotikatsomoon myös äärimmäisen tylsänä otteluna. KHL:ssa ei yksikään joukkue pärjää puolivaloin, jos vastassa on keskittynyt joukkue.

Toki, pelaajat ovat vain ihmisiä. Aina ei eri tilanteisiin voi suhtautua samalla vakavuudella ja joskus keskittyminen voi herpaantua. Tässä kohdin olisi pelaajilta kuitenkin odottanut ammattiylpeyttä huomattavasti enemmän. Lepoaikaa on ollut kaikesta huolimatta pelko paljon ja seuraava ottelu on kauden ensimmäinen kotiottelu. Tällainen ottelu ei ainakaan houkuttele katsomoon niitä, jotka vielä miettivät viikonloppuna suuntaamista kohti Ilmalaa.

Toki, vain pisteet ratkaisevat ja täysi pistepotti. Kukaan ei kauden päätteeksi muistele syyskuun puolessavälissä käytyä ottelua Dinamoa vastaan, vaan vain pisteet lasketaan. Vaikka olen, kuten huomata saattaa, pettynyt Jokerien esitykseen, olen kuitenkin ymmärtäväinen. Ottelu meni hyvin pitkälti pahimpien ennakko-odotusten mukaisesti ja Jokerien asennevammaisuus piti lukemat tiukkoina. Voitto on aina voitto ja tyylipisteet lasketaan taitoluistelussa. Ajoittain toki valitettavasti, tänään olisi ottelu todennäköisesti ollut viihdyttävämpi, jos jääkiekossa jaettaisiin tyylipisteitä.