Kolmas ottelu neljään päivään vie mehuja vähän kaikilta, niin pelaajilta kuin allekirjoittaneeltakin. Tänään Jokerit taisteli varsin urhokkaasti ja haki pisteitä aina loppusummeriin asti, mutta lopulta se ei vain riittänyt. Dynamo teki maalin enemmän ja puolusti Jokerit kumoon.

Eiliseen otteluun nähden merkittävin ero kokoonpanossa tapahtui hyökkäyksen osalta, kun loukkaantunut Regin ei odotetusti pelannut, mutta sairastuvalta Anttila palasi boxiin. Vähän kuin olisi vaihtanut formulan rekkaan Monacon GP-kisaan, siis. Tämän muutoksen takia kokoonpanoon pitikin tehdä muutoksia, ja ykkösketjuun Joensuun ja Salmisen keskelle siirtyi eilen kahdesti onnistunut O’Neill, Anttila puolestaan tuli kakkoseen Hishonin ja Huhtalan kolmanneksi lenkiksi. Kapteenin C oli ommeltu Joensuun rintaan ja maalia vartioi Zapolski.

Jos edellisissä otteluissa avauserät ovat olleet vuoristorataa, tänään ei oikein voida sanoa samaa. Molemmat joukkueet pelasivat äärimmäisen varovaisesti, eikä laukauksilla, maalipaikoista nyt puhumattakaan, juhlittu. Kun laukaukset menevät 2-6 yhdessä erässä, on vaikea kuvitella mitään suurta hyökkäyspelin juhlaa. Ehkä tämä oli jonkinlainen symbolinen erä Ossi Väänäsen tribuuttiottelussa: pelaajana hän ei loistanut hyökkäyspäässä, mutta parhaimmillaan hänen pelinsä oli virheettömän varovaista.

Kaikella rehellisyydellä on kuitenkin todettava, että erän varovaisuus ei ollut vain Jokerien oman tekemisen tulosta. Dynamon erittäin organisoitu puolustuspeli ja keskialueen rytmitys pitivät huolen siitä, että Jokerit jäi hyökkäyspelin osalta hieman telineisiin. Kun pelitapa ei ole täysin selkärangassa ja yksilötaito ei ole maagisella tasolla, on hyvin puolustavaa joukkuetta vastaan äärimmäisen vaikea hyökätä.

Toiseen erään Jokerit rupesi jo saamaan maalipaikkoja. Ensin Anttila pääsi läpiajoon, hetki sen jälkeen Salmiselle avautui tontti. Näissä lähtökohdin pienten maalimäärien otteluissa olisikin syytä tehdä paikoista huomattavasti kovemmalla prosentilla. Toisessa erässä Jokerien peli hieman himmensi myös se, että aivan liian usein Jokerien vaihdot venyivät liiaksi. Kun vastustajan keskialueen puolustuspeli toimii, on varsinkin pakkien vaihdetta lähes aina paikan tullessa. Tänään ei näin aina toimittu toisessa erässä, jonka seurauksena vaihdot ajoittain venyivät liian pitkiksi.

Ottelun ensimmäisen maalin Dynamo pääsi iskemään ylivoimalla. Kuldan maila nousi vahingossa hyökkäysalueen siniviivalla vastustajan kasvoihin, aiheuttaen ansaitusti alivoimapelin. Ylivoiman aikana Dynamo ampui laidalta ja latvialainen Karsums pääsi iskemään kiekon verkkoon Anttilan ihaillessa lähietäisyydeltä. Ja kun maaleja alkaa tulla, niitä myös tulee.

Karsumsin maalin jälkeen keskialueen aloitus päättyi hieman epäselvästi. Kiekko päätyi Jokerien puolelle, mutta pienen sähellyksen jälkeen Artjom Fedorovin lapaan. Fedorov nousi keskelle, laukoi puolustajan jaloista ja peli oli 0-2. Eroa maaleilla oli vain ja ainoastaan kuusi sekuntia. Maalien jälkeiset vaihdot ja aloitusten jälkeiset tilanteet ovat aina vaarallisia, mutta näin ne eivät saa realisoitua. Zapolskin päätäkään ei sovi liiaksi silitellä, maali oli täysin otettavissa. Painoi aiempi maali takaraivossa tai ei, on tällaiset maalit tällaisiin paikkoihin otettava.

Kolmannessa erässä jokerit pääsi kuitenkin kaventamaan Anttilan pienellä vahingolla. Ensin Hishon ajettiin tyylipuhtaasti lonkkataklauksella pystyyn ja Anttila nappasi irtokiekon. Tyylikästä Dynamon taklausta seurasi kuitenkin helpohkosti verkkoon eksynyt kääntölaukaus sinisen kulmalta. Jos Fedorovin laukaus yllätti jokerikassarin, oli Anttilan laukaus vieläkin pahempi yllätys Dynamon kassarille. Jos et lauo, et tee maaleja. Anttila laukoi ja teki maalin. Tilanteessa Hishonin ilmalento oli ehkä se todennäköisimmin uusintoihin päätyvä tapaus, mutta maali itsessään oli ottelun kannalta tärkeämpi.

Ottelun loppuun Jokerit painosti tiukasti, mutta lopulta tehottomasti. Pelitapahtumiin peilaten ei tasoitus olisi ollut suuri vääryys, mutta jääkiekko on pohjimmiltaan armottoman reilu peli. Maalit ratkaisevat, ja Jokerit ei tasoitusta saanut aikaan. Valmennusjohdon suuntaan kuitenkin sen verran voisi heittää palloa, että Genowayn roolia voisi huoletta nostaa varsinkin silloin, kun kentälle tarvitaan offensiivista osaamista. Mitään esimerkiksi Jaakolalta ottamatta pois, mutta Genoway on Jokerien taitavin kiekollinen puolustaja.

Kuuden sekuntin mustan hetken voitaisiin periaatteessa sanoa maksaneen tänään pisteet. Käytännössä kuitenkin tuo pieni osuus matsista ei sitä ratkaissut. Jos Dynamo ei olisi päässyt kahden maalin johtoasemaan, se tuskin olisi keskittynyt samalla intensiteetillä puolustuspeliin viimeisessä erässä kuin se nyt teki. Dynamo oli joukkueena organisoidumpi, valmiimpi ja parempi. Yksilötasolla Jokerit antoivat paljon tasoitusta, ja ajoittain se näkyikin.

O’Neill pelasi tänään ihan mallikkaan, vaikka tältä kaudelta äärimmäisen tutun tehottoman ottelun. Hishon oli äärimmäisen näkymätön, pois lukien jäädessään jyrän alle juuri ennen Jokerien tasoitusta. Keräsen pehmeys taas oli totutulla surkealla tasolla. Kun Reginin ja Jormakan tyyliset johtopelaajat ovat poissa, pitäisi näiltä pelaajilta löytyä muutakin kuin highlighteihin päätyvän taklauksen alle joutumista. Varsinkin Keränen alkaa olemaan siinä pisteessä, että hänen peliaikaansa puoltaa tasan yksi asia: se, ettei ketään ole laittaa tilalle.  

Ehkä Jokerien pelissä alkoi näkyä se, että menossa oli kolmas peli neljään päivään ilman kunnollista rotaatiota. Jokerit pelasi varsin mallikkaan pelin loppujen lopuksi, mutta se tietty viimeinen terävyys ja luistimenpotku vain puuttuivat tänään. Harmittavasti vielä voittomaaliksi jäänyt maali oli sellainen, joita nähdään ehkä kerran kaudessa. Harvoin keskialoituksesta päästään kuudessa sekunnissa iskemään kiekko maaliin, ja vielä harvemmin maalivahdin pienoisella avustuksella.

Seuraavaan otteluun ei vastustaja ainakaan helpotu, kun Jokerit matkustaa lauantaiksi SKAn vieraaksi Pietariin. Datsjukin ja Kovalchukin johtama SKA onkin tällä hetkellä ehkä koko Euroopan kovin ja kuumin joukkue, murskaten muun muassa eilen Slovanin puhtaasti 6-0. 17 otteluun 39 pistettä tuo SKAlle turvallisen toisen sijan 4 pistettä yhden ottelun enemmän pelanneen TsSKAn takana, ja maaliero 72-35 on suorastaan jäätävä. Kun melkein kolmannes runkosarjasta on takana ja tehtyjä maaleja on keskimäärin selvästi yli neljä ottelua kohden, ei Jokerit tule pääsemään helpolla.