Heti alkuun pahoittelut mahdollisista kirjoitusvirheistä tai ajatuskatkoksista. Syksyinen flunssa vaatii veronsa, eikä hissi aina kulje ylös.

Lähtökohdat otteluun olivat suorastaan karmeat, kun toiveet Reginin paluusta eivät toteutuneet, mutta Huhtala sen sijaan liittyi Jormakan, Reginin, Rautasen ja kumppanien seuraksi loukkaantuneiden pelaajien listalle. Ketjukokoonpanot olivatko melkoista huumoriosastoa: Joensuu – O’Neill – Salminen on vielä paperilla kohtuullinen joukkue tavoitellessa Euroopan kovimman seurajoukkueen päänahkaa, mutta Keränen – Hishon – Anttila, Gymer – Niemi – Mäki tai Talaja – Wirtanen – Mäkinen sopisivat paremmin Kärppien kuin SKAn kaatoon. Alla kuva Unibetin kerroinasetelmista otteluun viitisen minuuttia ennen ottelun alkua. En tiedä markkinatoppia, mutta harvoin Jokerit kerää tuollaisia kertoimia, pl. livevedot.

Joskus selkeä altavastaajan asema on hyvästä. Kun pelissä ei ole kuin voitettavaa, ei mailaa tarvitse puristaa. Selkeä ennakkosuosikki taas puolestaan saattaa tehdä illastaan hyvinkin vaikean, jos asenne ei ole kohdillaan. Vastaavia esimerkkejä on nähty lukuisia läpi urheiluhistorian eri lajeissa. Jokerit lähtikin otteluun hyvällä asenteella.

SKA ei kuitenkaan antanut Jokereille mitään saumaa. Alusta lähtien se pääsi tekopaikkoihin, laukoi ja oli käytännössä kaikessa Jokereita edellä. Avausmaalin näkemistä jouduttiin odottamaan hieman yli 12 minuuttia, mutta sen jälkeen urut olivat auki. Kun ensimmäinen erä päättyi 2-0, ei normaalisti ottelua voida sanoa taputelluksi. Nyt se oli kuitenkin taputeltu jo ennen avauskiekon putoamista, eikä SKAn johtoasemassa enää uskoa riittänyt edes allekirjoittaneella.

Ensimmäisen erän parhaat Jokerihetken rajoittuivat käytännössä yksittäisiin hyökkäysalueella käynteihin ja Zapolskin yksittäisiin torjuntoihin. Paljonkaan ei Jokereilta nähty, mutta paljoa ei tuskin kukaan odottanutkaan. Jatkoajan otteluseurantaketju kuvastaakin hyvin sitä tappiomielialaa, jolla fanit olivat otteluun lähteneet: usko puuttui täysin, eikä uskoa valettu missään vaiheessa lisää.  

Toisessa erässä homma jatkui samaan tyyliin. SKA hallitsi, teki pari maalia ja ei venynyt ihan parhaimpaansa. Jokerien tekemistä ei helpottanut suuri jäähyjen määrä, kärjessä Jaakolan keihästämisestä saama 5+20. Kaikesta näkyi, että SKA oli nostanut jalkansa kaasulta, ja haki huippusuorituksen sijasta pikemminkin onnistumisia. Varsinkin kolmannen maalin jälkeen ottelun tempo tippui huomattavasti ja SKA lähinnä ryhtyi valmistautumaan seuraavaan otteluun.

Kolmas erä jatkoi samaa trendiä. SKA enää vain pelaili, mutta aina kun vähän jotakin kiinnosti, niin jotakin myös tapahtui. Turha tästä erästä on liikaa tarinoida, kumpaakaan joukkuetta ei enää pahemmin homma napannut, eikä toinen tällä kokoonpanolla edes kuuluisi tähän sarjaan. SKA teki sen pari pakollista näyttävää maalia, vähän lopussa Talaja paini ja that’s it.

Karu fakta on se, että Jokerit oli luokaton tässä ottelussa. Jokainen erä päättyi kotijoukkueelle 2-0 ja laukaukset olisivat voineet päättyä vaikka 70-10 jos SKA olisi puolustanut täydellä sydämellä ja laukonut hanakammin. Vaikka kokoonpano oli jäätävän huono, joukkueen selkäranka näytti katkeavan hyvinkin nopeasti ja turhautumiset näkyivät Vaalimaalle asti. Tällä kokoonpanolla ei tätä sarjaa pitäisi pelata, mutta tällä peli-ilmeellä ei pitäisi pelata mitään palloilulajia millään tasolla.

Ottelusta on helppo löytää lukuisia positiivisia asioita. Ensinnäkin tuskin kukaan pettyi siihen, että kolmea pistettä ei saatu. Toisekseen, lukuisten jäähyjen ja SKAn leikittely ylivoimalla toivat parannusta Jokerien alivoimatilastoihin. Ja onhan sekin hyvä asia, että tällaista antikiekkoa ei nähty kotona, eikä heti perään ole kotiottelua.

Joo-o, kaudesta kauteen seilataan pettymyksistä toisiin, mutta tämä ei ole enää pettymys. Tämä on aivan järkyttävän säälittävää kaikilta osin.