Kuten jo ennakossa hieman ounastelin, SKA ei tullut tänään kentälle vain pelailemaan. Se tuli hakemaan revanssia, vahvistamaan kärkipaikkaansa ja tarjoamaan kotiyleisölle sitä, mitä he olivat tulleet katsomaankin. Yhdessäkään sarjaottelussa ei Jokerit ole onnistunut voittamaan SKAta Pietarissa ennen tätä iltaa. SKA aloittikin ottelun kovalla myrskyvaroituksella, mutta Jokerit tekivät sen, missä moni muu on epäonnistunut vuosisatojen aikana. Se valtasi Pietarin.

Ottelu alkoi Jokereilta varsin hyvin, mutta ottelun avausmaalin teki SKA. Huhtalan jäähyn aika Kovalchuk pääsi laukomaan siniviivalta tulisen lämärin, ja Lauridsenin tekemän maskin takia Zapolski oli aseeton. Maalin jälkeen nähtiin varsin tyylitön ele, kun ”Kovy” kävi Jokerien vaihtoaition edessä huutelemassa. Siihen on syynsä, miksi kaikista taidoistaan huolimatta Kovalchukia suorastaan vihataan monella mantereella.

Ottelun toinen maali tuli jo ajassa 11:33, kun Kovalchuk ohjasi maalin edestä Jegor Jakovlevin siniviivalaukauksen sisälle. Tuomarit vielä pikaisesti tarkastivat maalin videolta, mutta turhaan. Maali oli selkeä, ja SKA oli käyttänyt jokaisen varsinaisen paikkansa muutoin tasaisessa erässä. Kahden maalin johtoasema näyttikin katsomoon jo siltä, että tästä tulisi taas pitkä peli, joka päättyy avauserään. Onneksi tilanne ei ollut näin synkkä, ja vaihtoaitiossa uskoa riitti kotikatsomoa pidempään.  

Erä oli kokonaisuudessaan Jokereilta pelillisesti varsin hyvä, eikä Jokerit lannistunut maaleista. Karu fakta kuitenkin oli se, että SKA johti kahdella maalilla, eikä se ole ikinä ollut hyvä asema yhdellekään joukkueelle. SKA on niitä joukkueita, joita vastaan pitää pelaajisto saada tulistumaan. Nyt tulistumisen sijaan he saivat vain lisää itseluottamusta.

Toiseen erään Jokerit ei kuitenkaan tullut maataan myyneenä. Rintamahyökkäyksessä Joensuu pelasi kiekon Niemelle, jonka pienten veivien jälkeen kiekko tippui Joensuulle. Pieni törkkäys, ja peli oli taas vain yhden maalin peli. Maali ei ollut kaunis, mutta varsin tyypillinen varsinkin Joensuun kaltaiselle pelaajalle. Kun mennään maalille mustelmienkin uhalla, näitä tulee.

Ja kun maalien makuun päästään, niin antaa mennä. Jokerit pääsi omalta alueeltaan nopeaan vastahyökkäykseen, ja Marjamäki löysi toisesta aallosta Lauridsenin. Tanskalainen ei ole tullut tutuksi pehmeistä käsistään, mutta nyt rannelaukaus viuhui Koskisen ohi yläkulmaan. Erä oli ehtinyt vanhentua vain 2:35, ja Jokerit oli tullut parasta eurooppalaista joukkuetta vastaan tasoihin kahden maalin takaa.

Tasoituksen jälkeen SKA painoi kovaa kohti Jokerien maalia, ja hallitsi peliä selkeästi. Mutta kun Zapolski kesti ja hyökkäysalueella Jokerit teki oikeita asioita, ottelun viides maali tuli taas Koskisen vartioimaan maaliin. Anttila sai ohjattua viivasta tulleen heiton Huhtalalle, ja Hotsi niittasi Jokerit jo johtoon. Kahden maalin takaa-ajoasemasta oli noustu jo ohi.

Heti perään Jokereille jo tarjoiltiin kahden maalin johtoasemaa, kun huonosta asennosta Jormakka pääsi yrittämään. Koskinen oli kuitenkin hyvin hereillä, ja otti ottelun kannalta äärimmäisen tärkeän torjunnan.

Kahden helpon maalin jälkeen Jevgeni Dadonov sitten onnistui tuomaan kotijoukkueen tasoihin. Väsyneet jalat, SKA ja alivoimat ovat yhdistelmä, jota ei Jokerit vain kestä Harmittavasti molemmat jäähyt olivat äärimmäisen helppoja, ja näistä jäi jossiteltavaa.

Kokonaisuudessaan toinen erä oli enemmän SKAn hallintaa kuin ensimmäinen erä oli. Maalit menivät kuitenkin 3-1 vierasjoukkueelle, ja vain sillä on merkitystä. Ajoittain Jokereilla näytti jalka painavan, ja varsinkin ylivoimien aikana pitkä vaihtoväli oli suoranaista myrkkyä Jokereille. Erityisen lämmittävää oli nähdä, kuinka Jokerit ei antanut periksi, vaan taisteli itsensä tasoihin ja ohi. Joukkueella olisi ollut monta hyvää syytä ja vielä enemmän huonoja syitä luovuttaa, mutta tällä kaudella Jokereille tyypilliseen tapaan se ei hyytynyt isomman mankelissa.

Kolmanteen erään Jokerit ei tullut himmailemaan, tai puolustamaan pistettä. Kun erää oli noin seitsemän minuuttia pelattu, Huhtalan laukaus muutti suuntaa maestro Datsjukin mailasta, ja Anttilan tekemän maskin takaa Koskinen ei nähnyt mitään. Jokerit oli toistamiseen päässyt johtoasemaan Huhtalan maalilla, ja kotijoukkue oli ikävässä paikassa pientä ja piskuista jokerinippua vastaan.

Lopun alku ilmoitti jo tulostaan, kun maalin takana irtokiekkoon ensimmäisenä ehtinyt Regin löysi maalille hiippailleen Jormakan. Viisi maalia pietarilaisten verkkoon näiden kotiareenalla on niin kova statement, että Rotenbergin varmasti vapisi aitiossaan. Jokereilla ei paljoa näkynyt tappioputki, yli kymmenentuhannen kilometrin matkustus vastikään tai yli viisi kertaa pienempi budjetti.

SKA veti Koskisen maalilta noin kaksi minuuttia ennen loppua. Jaakola olikin jo äärimmäisen lähellä iskeä kuudennen omalta alueelta lähteneellä laukauksella, mutta määrämittainen meni juuri muutaman ratkaisevan sentin liikaa vasemmalle. Vaikka SKA pisti tosissaan tulta rumpuun, tässä vaiheessa en edes minä tarvinnut enää nitroja. Jokerit oli näyttänyt kyntensä, ja enää oli muodollisuudet jäljellä.

Minä en tähän uskonut. Kaikki mittarit osoittivat selkeän kotivoiton suuntaan, ja ottelun alku vahvisti tätä tunnetta. Takana kiekkomaailman rankin vieraskiertue, vastassa Euroopan kovin joukkue kotikentällään ja kahden maalin takaa-ajoasema ovat jotain sellaista, josta ei yksinkertaisesti nousta kahden maalin voittoon. Nyt noustiin, ja Pietari on vallattu.

Kiitos Jokerit. Ei jumalauta tämä on upeaa. Kiitos.