Jokerin jatkosta KHL:ssa on pitkään väännetty, ja vihdoinkin asiat ovat edenneet maaliin. Jatkon osalta löysässä hirressä roikkuminen ei varmasti tukenut menestystä kaukalossa, ja kaukalon ulkopuolisetkin asiat varmasti kärsivät epätietoisuudesta. Tästä huolimatta, ainakaan itse en ole tyytyväinen tilanteeseen.

Suurin ongelma jatkosopimuksessa on sen pituus, peräti viisi vuotta. Seuraavan kerran kun Jokereilla on mahdollisuus päättää kausi mestaruuteen, parikymppiset eivät edes olleet syntyneet ennen Jokerien viimeisintä mestaruutta. Peruskoulun aloittavat lapset ovat syntyneet Jokerien viimeisen Liigapelin jälkeen. Ja ainakaan viiteen vuoteen ei yksikään 2000-luvulla syntynyt pelaaja siirry suoraan junioreista edustukseen, ellei tilanne muutu edustuksen osalta katastrofaaliseksi.

Näiden pehmeiden arvojen lisäksi myös muut seikat eivät puolla pitkää sopimusta. Ensinnäkin, nykyisessä toimintaympäristössä millään tavalla uskottavan joukkueen rakentaminen vaatii 10-15 miljoonan tappioiden kestämisen per kausi. Uskottavan määritelmänä pidän nyt joukkuetta, jolle pudotuspelit ovat realistinen tavoite. Toisin sanoen omistajien on kestettävä vähintäänkin 50-75 miljoonan tappiot, tai vaihtoehtoisesti Helsingissä ei pelata maan tai edes kaupungin parasta kiekkoa.

Toisekseen, Venäjä on toimintaympäristönä niin epävarma, että viideksi vuodeksi sitoutuminen on suuri riski. Jokerien KHL-siirron varmistumisen jälkeen joukkueita on pudonnut pois peräti neljästä maasta, Tshekistä, Ukrainasta, Kroatiasta ja Venäjältä. Laajentumisen sijaan se on supistunut, kun ainoastaan Kiina on tullut uutena maana mukaan. Meillä ei ole mitään takuita siitä, että edes KHL sarjana tai Venäjä maana on olemassa viiden vuoden päästä.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee Jokerien 50. juhlavuosi ensi kaudella. Vuoden sisään rupla on vahvistunut euroon nähden yli 10%, eli käytännössä pelaajabudjetin pitäminen nykyisellään tarkoittaa joukkueen olevan suhteessa entistäkin halvempi vastustajiin verrattuna. Pitkä jatkosopimus ja ruplan kurssikehitys taannevat sen, että juhlavuodelle ei tarvitse odottaa suhteessa parempaa joukkuetta. Saamme olla, tai joudumme olemaan, tyytyväisiä, jos kauden 2017-18 joukkue on edes nimellisesti tämän kauden tasolla.

Katsotaan mitä tästä nyt tulee. Sarjasta riippumatta tulen pysymään mukana, mutta viiden vuoden sitoutuminen KHL:ään nykytilanteessa ei ole positiivinen uutinen kokonaisuudessaan. Siihen sisältyy positiivisia asioita, mutta plussia ja miinuksia laskiessani miinukset vievät voiton. Hyvässä lykyssä Ilmalassa pelataan laadukasta ja omistajille kallista kiekkoa ilman realistisia mestaruusmahdollisuuksia, pahimmassa tapauksessa seuralle käy kuin Bluesille.