Vanhan juopon mukaan putkea on vaikea ja jopa turha katkaista. Vaikka ehkä juopon tarkoitusperiin mantra sopisikin, olisi tänään suonut Jokerien tappioputken katkeamisen. Toivottavasti tästä kaudesta ei kuitenkaan tule putkien sävyttämää kautta, vaan tänään kolmeen otteluun venynyt tappioputki saadaan perjantaina poikki. Ei näihin putkiin nimittäin olisi liiaksi varaa.

Avauserä oli verrattain hyvää kiekkoa molemmilta joukkueilta. Molemmilla oli paikkansa, mutta punalamppu ei syttynyt kummassakaan päässä. Jokerien osalta oli kuitenkin havaittavissa pientä virkamiesmäisyyttä: peli oli näennäisen hyvää, mutta se suurin sydän tuntui puuttuvan. Tilanteisiin mentiin, mutta viimeisen potkun sijaan tehtiin vain ja ainoastaan se välttämättömin. Kiekon eteen mentiin, mutta ei silti näytetty toivovan sen osuvan omaan kroppaan.

Ensimmäisen erän osalta ei paljoa lopulta jäänyt kerrottavaa. Tämä menee näihin 7½ arvosanan eriin: ei nukuttanut, ei pelottanut mutta ei myöskään hurmannut. Ensimmäisessä Jokerit ei hävinnyt mitään, mutta ei myöskään voittanut mitään. Erän jälkeen tilanne oli tyystin avoin molemmille, eikä kumpikaan ottanut mitään yliotetta toisesta. Odotetun tasaista hokia.

Toisessa erässä nähtiin jo maaleja. Tasaisesti alkanut erä sai merkittävän merkinnän ajassa 31:18, kun Barysin Pavel Akolzinille vihellettiin  2+10 minuuttia päähän kohdistuneesta taklauksesta. Ylivoiman alkuun Lepistö sai pelattua loistavan onetimerpaikan Tolvaselle, mutta tällä kertaa superjunnun maila sanoi sopimuksensa irti. Mutta mitä siitä? Uusi maila, Lepistön maagisen viivapelin jälkeen uusi laukaisupaikka ja 1-0 maalille suoraan syötöstä isketyn laukauksen jälkeen. Sekä Lepistöltä että Tolvaselta nähtiin sitä, minkä takia molemmat ovat potentiaalisia miehiä olympiajoukkueessa.

Kauaa ei Jokerit ehtinyt johtoasemaa juhlia, vaan jo ajassa 35:33Artjom Likotnikov onnistui yllättämään uransa ensimmäisellä KHL-maalilla Zapolskin. Pienen esityön maaliin teki Rautanen, joka tiputti tilanteessa vähän liian alas, mahdollistaen näin laukauksen. Laukaus itsessään oli toki huippuluokkaa, mutta turhaan päästetään näissä tilanteissa edes maalien osalta neitsyyttään varjelleita pelaajia laukomaan.

Muutama minuutti edellisestä, ja vierasjoukkue siirtyi johtoon. Ennakossa nostin esille nimet Linden Vey ja Nigel Dawes, enkä aivan turhaan. Kiekon sisälle tuonut Vey löysi Lepistön pitämän Dawesin, eikä yksi maanosan parhaista maalintekijöistä epäonnistunut. Lepistö yksinkertaisesti hävisi oman tilanteensa patukkamaista kazakstanilaiskanadalaista vastaan, eikä tämän tasoinen maalintekijä anna yhtään armoa.

Kokonaisuudessaan toinen erä oli hieman ensimmäisen kaltainen. Peliä ei hävitty tai voitettu tähän erään, erä itsessään oli tasainen ja kumpikaan ei nyt varsinaisesti koko erää dominoinut. Valitettavaa oli myös se, että Jokerit ei onnistunut saamaan sitä tarvittavaa sydäntä täysin mukaan.

Kolmas erä puolestaan oli lähtökohtaisesti Jokerien hallintaa. Barys puolusti hyvin, mutta Jokerit pääsi hyville tekopaikoille. Sinänsä asetelmassa ei ollut mitään erikoista, sillä Barys oli hakemassa pisteitä, ei hakemassa ystäviä. Myös tuomarilinja oli aavistuksen aiempia eriä sallivampi, vaikkakaan ensimmäisissä erissä ei tarvinnut pelata kananmunat kainalossa.

Hyvistä tekopaikoista huolimatta Jokerien tasoitus meni myöhään. Erän loppuun Jokerit otti maalivahdin pois, Jalonen tussasi fläppitaululle kuviot aikalisän aikana ja ykkösmiehitys komennettiin jäälle. Lopulta alle puoliminuuttia ennen loppua oletettavasti O’Neill onnistui tasoittamaan pelin. Oletettavasti siksi, että ainakin vielä tätä kirjoittaessa hänen nimensä on KHL:n sivuilla. Sen verran ahtaasta paikasta maali tehtiin ja niin monelle sitä tarjottiin, että pidätän oikeuden virheeseen.

Jatkoajalla nähtiin taas vaihteeksi se, miksi 3-3 on raaka tapa ratkaista ottelu. Jatkoaika lähti liikkeelle tasaisissa merkeissä, mutta lopulta Zapolskin ja puolustuksen kommunikaatiokatkoksen jälkeen Barren Dietz löysi Nigel Dawesin. Ja kun tämän tason maalintekijälle se paikka annetaan, hän sen myös käyttää. Kahdella maalillaan Dawes osoitti sen, miksi häntä ja hänen ketjuansa pelkäsin ennakossa.

Kaksi pistettä viimeisestä yhdeksästä mahdollisesta on huono tulos. Vaikka jokaisessa ottelussa Jokerit on esittänyt paljon hyvää, tämä on tulosurheilua. Jokerit voisi olla 18 ottelun voittoputkessa, mutta hieman vajavaisen tekemisen seurauksena 15 ottelun voittoputki on muuttunut nyt kolmen ottelun tappioputkeksi. Turha tässä on painaa paniikkinappulaa pohjaan, eikä varmasti kukaan uskonut siihenkään, etteikö tappioputkia tulisi. Näistä tappioista on kuitenkin opittava.

Jos jotain oikeasti huolestuttavaa tarvitsee etsiä, löytyvät ne kokoonpanosta. Kolmannessa erässä Mike Lundin jätti leikin kesken loukkaantumisen takia. Se on kova isku pakistolle, varsinkin kun Rissanen on telakalla. Jokerien puolustus ei ainakaan tällä hetkellä ole paperilla kovinkaan puolustusvoittoinen mitä tulee pelaavaan kuusikkoon tai rotaatiomahdollisuuksiin. Toisekseen, edellisessä ottelussa leikin kesken jättänyt Peter Regin ei ollut kunnossa. Jalonen sanoi ottelun jälkeen hänen olleen pelikuntoinen, mutta jokainen näki sen, että hän oli kaukana parhaastaan. Kolmannekseen, Zapolskin peliputki alkaa näkyä. Näissä kolmessa hävityssä ottelussa hän ei ole ollut millään tavalla syyllinen tappioihin, mutta toisaalta hän ei ole pystynyt aiempien otteluiden tapaan kannattelemaan joukkuetta. Lepo tekisi hänelle äärimmäisen hyvää, mutta Rämön poissaolo ei yksinkertaisesti ole antanut siihen mahdollisuuksia.

Ennen ottelua pelkäsin erityisesti Barysin ykkösmiehiä. Tänään he osoittivat sen, miksi Kazakstanin aroillakin asuessaan heistä kirjoitetaan Helsingissä tähän sävyyn. Käytännössä Nigel Dawesin vitja oli se ratkaiseva ero. Samoin olin huolestunut Reginin kunnosta, enkä voi sanoa olleeni väärässä tässäkään. Regin ei ollut parhaimmillaan, ja studiokin yhtyi tähän yksiselitteisesti. Reginin tilanne on yksinkertaisesti niin näkyvä, että sitä ei voi olla huomaamatta. Mutta mikä pelottavinta, nostin Jokerit itsensä pahimmaksi viholliseksi. Jos jopa kaltaiseni amatööri osuu tällaisessa oikeaan, Jalonen voi katsoa peiliin. Jokerit ei ollut tänään tyystin valmis pelaamaan, ja suuren vastuun kantaa päävalmentaja.

Perjantaina pitäisi tappioputki kääntää voitoksi. Vastaan tuleva Dinamo Minsk on ensinnäkin Bobrovin joukkue, joten näitä otteluita ei olisi hyvä hävitä. Samoin mitä pidempi tappioputki on alla, sitä enemmän paineita alkaa kasautua. Ja mikä tärkeintä, perjantaina on juhlaottelu.