Kokoonpanoon tänään nousivat odotetusti Joensuu ja Huhtala. Ehkä yllättävä asia oli kuitenkin Pihlströmin nouseminen ykköseen Jensenin tilalle ja Jensenin tippuminen kolmoseen. Yllätys ei ollut se, että Jensen ja Regin erotettiin toisistaan. Yllättävää oli se, että juuri Pihlström nousi ykköseen hänen tilalleen.

Ottelu alkoi odotetusti. Torpedo puolusti tiiviisti, jokainen taklaus vietiin loppuun ja Torpedon päävalmentaja Peteris Skudra teki kaikkensa horjuttaakseen tuomareita. Jokaisen tilanteen jälkeen suu kävi, juttukavereita viitottiin paikalle ja äänijänteet olivat tiukoilla.

 Tasakentällisin erän alku oli periaatteessa Jokerien hallussa. Jokerit hallitsi kiekkoa, määritteli ottelun vauhdin ja pääsi tasaisin väliajoin ylivoimalle. Tasakentällisin Jokerien paikat jäivät lopulta melko vähiin, hallinnasta huolimatta. Tiivis puolustuspeli esti pahimpien paikkojen syntymisen, ja viikon maalivahdiksi valittu Galimov hoiti hommansa maalilla. Ylivoimalla Jokerit sai luotua laukaisupaikkoja, mutta kahteen ensimmäiseen ylivoimaan ei tarvinnut tuulettaa. Erityinen huomio oli Torpedon pelaajien uhrautuvainen pelaaminen, he tosiaan popsivat kiekkoja kivun uhalla.

Erän kolmas ylivoima nähtiin ensimmäisen erän viimeisellä neljänneksellä, kun Torpedolle vihellettiin väärästä vaihdosta jäähy. Jäähyn jälkeen Peteris Skudra jaksoi totuttuun tyyliin valittaa tuomareille, vaikka tilanne oli aivan selvä. Tolvasen johtama ylivoima pyöritti pitkään melkoisen nätisti ja loi laukaisupaikkoja, mutta Galimov maalillaan kesti. Lopulta kun suorat laukaukset eivät tuottaneet tulosta, Eeli Tolvanen osoitti pelisilmää ja löysi O’Neillin maalin edestä. Pohjoisamerikkalaisella olikin helppo työ ohjata limppu puolustajan estelyistä huolimatta verkon perukoille.

Maalin jälkeiset vaihdot ovat kliseitä, ja niin nytkin. Sekavan oman alueen pelaamisen jälkeen Gennadi Stoljarov nousi laidalta, kiersi maalin ja heitti kiekon maalille. Valitettavasti kiekko pomppi Kivistön luistimista verkkoon, ja peli oli tasan. Ne maalit jälkeiset vaihdot eivät aivan turhaan nouse kaudesta kauteen puheenaiheeksi.

Mutta, samat ongelmat ovat muillakin. Heti tasoituksen jälkeen Torpedo otti jo erän neljännen jäähyn, tällä kertaa Pavel Medvedeville vihellettiin kampituksesta minuutit. Ajassa 19:46 Eeli Tolvanen lopulta onnistui, kun hän latasi John Normanin syötöstä kiekon ohi Galimovin. Tärkeä pukukoppimaali ja muistutus siitä, miksi Jokerien ylivoima on ollut koko sarjan kärkipäätä.

Kokonaisuutena ensimmäinen erä oli varsin hyvää tekemistä Jokereilta. Yksi työtapaturma tapahtui Kivistön luistimista pomppineen maalin muodossa, mutta muutoin erä oli Jokerien. Ja mikä parasta, Jokerit onnistui kahdesti erikoistilanteista. Toiseen erään lähdettiin siis Jokerien kannalta hyvistä merkeistä, eritoten aivan erän loppuun tulleen johtomaalin ansiosta.

Toinen erä alkoi melko tasaisissa merkeissä. Ensimmäinen noin viisiminuuttinen ei tuottanut kummallekaan joukkueelle huikeita paikkoja, eikä kumpikaan suoranaisesti dominoinut peliä. Erän ensimmäinen tilastomerkintä saatiinkin pöytäkirjaan ajassa 25:09, kun Torpedon Jevgeni Mozer koukkasi itsensä penkille.

Avauserässä Jokerien ylivoima jauhoi tulosta hyvällä prosentilla. Nyt ylivoima näytti kuitenkin jo lähes kuivuvan kasaan. O’Neillin ja Tolvasen johtama ylivoimaketju jäi kohtuullisen purjeisiin, ja syötöt olivat jopa epätoivoisen näköisiä. Kakkosylivoima näytti myöskin huonolta, ja vain Joensuun hyvän taistelun ansiosta Torpedo ei päässyt purkamaan. Lopulta aivan jäähyn loppuun Joensuu heitti keskellä no look passin Reginille. Heikohkon alkukauden pelanneen kapteenin laukaus jäi Galimoviin, mutta irtokiekossa oli Huhtala. Huhtalan ensimmäinen laukaus jäi tyystin piippuun, mutta toisella yrittämällään hän onnistui sutimaan kiekon verkkoon. Ei ehkä kaunis, mutta maali kuin maali. Jäähyä jäi sekunnin verran kelloon.

Jos avauserästä jotain piti oppia, niin maalin jälkeinen vaihto. Tällä kertaa Jokerit kesti noin puolitoista minuuttia, mutta sen jälkeen Torpedo tuli taas maalin päähän. Timur Fatkullinin lämäri siniseltä oli toki kova, mutta menee Jokerien piikkiin. Tolvanen (?) loi tilanteessa Zapolskin näkökulmasta pahan liikkuvan maskin, ja merkkauspeli viivan perään petti pahasti. Täysin turhaan Torpedo siis päästettiin taas vaihteeksi maalin päähän.

Maalin jälkeen erässä alkoi melko tunnusteleva vaihe. Torpedo ei ylivoimallakaan saanut kunnon peliä aikaan, vaan pieni varovaisuus leimasi kummankin peliä. Lopulta Erässä ei enempää maaleja nähty, mutta erän loppuun Torpedo sai kovan paineen aikaan. Jokerit kesti vyörytyksen, mutta todennäköisesti pyöritys loi uskoa Torpedolle erätauolla.

Toinen erä oli melko kaksipiippuinen. Ylivoivamaali oli Jokerien kannalta loistava asia, mutta kahden maalin johtoasemasta olisi ollut turvallisempi lähteä kolmanteen. Erän loppu kuitenkin näytti, että Torpedo ei tullut pelkästään puolustamaan. Juuri kuten ennakossa olin kirjoittanutkin, Torpedo pystyi tarpeen vaatiessa kiekolliseen peliin.

Kolmas erä oli käytännössä Jokerien selviytymistaistelua. Torpedo hallitsi erää selvästi, piti kiekkoa, määräsi tahdin ja loi vaarallisimmat paikat. Jokerien bensa näytti loppuneen, ja Torpedo halusi tosissaan nousta rinnalle. Jokerien hyökkäyspeli muodostui käytännössä vastahyökkäyksistä, eikä organisoituja pitkiä hyökkäyksiä kotijoukkueelta nähty.

Lopussa Skudra pelimiehen elein otti Galimovin maalilta, hakien tasoitusta kuudella. Tällä kertaa kuitenkin Jokereista löytyy Anttilalta virtaa, ja hän voitti omalla sinisellä kamppailunsa. Muutama potku, syöttö keskialueelle uineelle Marjamäelle ja peli oli ohi. Marjamäellä oli helppo työ niitata 4-2 maali tyhjään kenenkään estelemättä. Enää Torpedo ei toipunut, vaan Jokerit otti jo kymmenennen voiton putkeen.

Mitä pidemmälle ottelu tänään meni, sitä enemmän Jokerien peli kärsi. Joukkue näytti fyysisesti väsyvän pelatessaan työteliästä vastustajaa vastaan putken viimeisessä ottelussaan, ja erityisesti kolmannessa erässä asia korostui. Voitto ei ollut lopulta tyylikäs, mutta sitäkin tärkeämpi. Raaka puolustustaistelu palkittiin, ja väsyneet miehet kopissa olivat varmasti tyytyväisiä tulokseen. Tästä on hyvä jatkaa lyhyelle vieraskiertueelle.

Ennakossa nostin erikoistilannepelaamisen jalustalle, enkä uskonut Jokerien tekevän tasakentällisin tarvittavia maaleja. Pakko myöntää, mutta oikeassa olin. Kolme maalia ylivoimalla, oma alivoima kunnossa ja viimeinen tyhjiin kertovat ottelun juonen. Jokerit käytti tarjotut paikkansa, piti Torpedon lopulta poissa aivan pahimmilta paikoilta ja that’s it. Jokerit taisteli, teki mitä piti ja kymmenen ottelun voittoputki on tosiasia. Nyt muutama päivä huilia, ja homma jatkuu Venäjällä.