Kaikki putket katkeavat joskus. Tänään Jokerit aloitti vieraskiertueensa Jekaterinburgissa, vyöllään voitto kymmenestä edellisestä ottelusta. Tällä kertaa etiäiseni oli kuitenkin väärässä, sillä Jokerit haki jo voiton numero 11 putkeen. Se on huima suoritus miltä tahansa joukkueelta missä tahansa sarjassa, eikä sitä kannata selittää pelkästään tuurilla, inhimillisellä otteluohjelmalla tai hyvällä loukkaantumistilanteella.

Ottelun avauserä oli verrattain vauhdikas. Jokerit tuli huomattavasti paremmalla jalalla otteluun, kuin millä se alkuviikosta lopetti edellisen ottelunsa. Erä oli ehkä lievästi Jokerien hallinnassa, ja Jokerit loi erän parhaat paikat. Tällä kertaa kuparinen jäi rikkomatta, mutta ainakin erä loppui Jokerien näkökulmasta hyvin, nimittäin toinen erä tulisi alkamaan täydellä kahden minuutin ylivoimalla.

Toisessa erässä sitten jo kuparinenkin meni rikki. Parikin paikkaa tuhlannut Olli Palola osui lopulta ylivoimalla ajassa 20:51. Hyvän esityön maaliin teki kukas muukaan kuin O’Neill. Palolan tuuletuksesta myös näki, että onnistuminen teki hyvää. Se on Jokerien kannalta tärkeä juttu, sillä Palola on juuri niitä pelaajia, joilta maaleja odotetaan.

Kun erää oli hieman alle kahdeksan minuuttia jäljellä, Avtomobilistin Maksim Rasseikinin maila osui ikävän näköisesti O’Neillia kasvoihin. Tilanne oli tyystin vahinko, mutta ikävän kova osuma toi mieleen kieltämättä Ville Peltosen purukaluston. 2+2 minuutin jäähy olikin yksi ottelun käännekohdista, sillä alle 10 sekuntin ylivoimapelin jälkeen Niklas Jensen sai iskettyä kiekon verkkoon kovan maalinedustilanteen päätteeksi. Hyviä asioita tapahtuu, kun kiekkoa toimitetaan maalille ja toisesta aallosta löytyy rohkeutta tulla sisälle. Avtomobilist vielä haastoi maalin, mutta pitkän kelailun jälkeen aloitus oli keskiympyrästä.

Ja kun ylivoima jatkui, niin jatkui Eeli Tolvasenkin show. Ajassa 33:22 viivassa pelannut Tolvanen sai kiekon, pieni liike eteen, ranteet lukkoon ja 3-0 taululle. Ajassa 32:25 vihelletty 2+2 siis kostautui nopeasti, ja Jokerit oli jo turvallisen tuntuisessa johtoasemassa joukkueen ykköstykkien tehdessä työtään.

Enempää maaleja ei toisessa erässä nähty. Avtomobolist ei missään nimessä ollut kuitenkaan luovuttanut, vaan vain Zapolskin hyvien otteiden ansiosta ero pysyi erän loppuun kolmessa maalissa. Kolmanteen erään siis lähdettiin Jokerien kannalta hyvissä asetelmissa, kun taululla oli turvalliset lukemat ja ykköspelaajat Zapolskista Tolvaseen olivat pelipäällä.

Ajoittain Jokerien murheena on ollut passivoituminen kolmanteen erään. Samaa oli nähtävissä tänäänkin, ja vähän reilu viiden minuutin pelin jälkeen Avtomobilist kavensikin. Molemmat joukkueet pelasivat neljällä samaan aikaan vihellettyjen jäähyjen takia. Rissanen rikkoi jäähyn arvoisesti, ja Avtomobilist saikin pyörittää pitkään siirretyn rangaistuksen aikana. Lopulta Michal Cajkvoskyn tulinen lämäri viivasta yllätti liikkuvan maskin taakse jääneen Zapolskin, ja Rissasen jäähy jäi istumatta.  

Kavennusmaali ei kuitenkaan lamaannuttanut Jokerien peliä. Avtomobilistin koneesta ei löytynyt enää sitä yhtä tarvittavaa vaihdetta lisää, ja siinä sivussa parhaat paikat avautuivat Jokereille. Lopulta luvut 3-1 jäivät lopulliseksi lopputulokseksi, ja Jokerien 11. voitto putkeen oli tosiasia.

Tämä oli taas näitä sunnuntaisia otteluita. Tätä tuskin muistellaan kovin kauaa, vaan menee osaksi sitä harmaata massaa, mikä pätee valtaosaan runkosarjaotteluita. Jokerit teki mitä piti, ylivoima toimi taas kiitettävästi ja Zapolski maalilla hoiti ruutunsa. Turha tästä on enempää tarinoida, katsellaan miten tiistaina käy Traktoria vastaan.