Kaikki putket päättyvät aikanaan. Tänään Severstal lähti otteluun neljän matsin voittoputkessa, Jokerien putken ollessa tuplat. Tänään Ilmalassa siis nähtiinkin kaksi hyvässä vedossa olevaa joukkuetta, ja odotusarvona oli tasainen ja hyvä ottelu.

Kokoonpanon osalta Jokereilta huiliosastolta löytyivät muun muassa Joensuu ja Huhtala. Tuskin pelillisistä syistä, vaan osana normaalia rotaatiota. Tämä onkin ollut yksi Jokerien tämän kauden hyvistä puolista, rotaatio voi oikeasti pyöriä ja rotaatio tarkoittaa muutakin, kuin yksittäisten pelaajien pyörittämistä päittäin.

Avauserä oli tänään Jokereilta verrattain vaisu ja tunnusteleva. Severstal tuli venäläisjoukkueeksi poikkeuksellisen fyysisesti päälle, ja taklauksia nähtiinkin keskimääräistä KHL-ottelua enemmän. Ja tämä oli ottelun viihdearvon kannalta hyvä seikka, sillä ensimmäinen erä ei tarjonnut suurta kiekollista juhlaa. Severstalin tarkka puolustus sai syötyä Jokerien pelistä parhaan terän, yksittäiset erikoistilanteetkaan eivät tuottaneet tulosta.

Ensimmäinen erä oli verrattain sunnuntainen, jos tällaista termiä voi käyttää. Kummankaan ylivoimapeli ei toiminut, monista kokeilukerroista huolimatta. Samoin erityisen pitkiä hyökkäyksiä ei nähty, vaan peli oli fyysisestä aspektistaan huolimatta verrattain varovaista. Kumpikin joukkue oli hyvässä voittoputkessa, ja varmasti tämä näkyi valmistautumisessa. Jos tiedossa on hyvässä vedossa oleva vastustaja, yksikään joukkue ei anna saumaa vastustajalle päästä lentoon.

Toiseen erään nähtiin sitten jo maaleja. Ylivoimaa Jokereille tarjoiltiin, mutta kiekko ei löytänyt tietään verkkoon. Lopulta Jokerien puolustuksen herra ja Hidalgo Sami Lepistö ottikin ohjakset käsiinsä, ja hänen vetolaukauksensa yllätti Severstalin Hudacekin. Loistavan liikkuvan maskin maaliin teki O’Neill, joka liikkeellään sai vielä tehtyä tuplamaskin vedettyään puolustajan pelaajan mukanaan.

Tällä kaudella hyvin toiminut ylivoima ei toisessa erässä toiminut lähes ollenkaan. Kuvaavaa, että Jokerien ylivoimien aikana paras paikka tuli läpiajoon karanneelle Severstalin Kagarlitskille. Tuossa tilanteessa tolpat pelastivat Jokerit, näitä ei yksinkertaisesti pitäisi päästää tapahtumaan. Tasaisessa ottelussa pitäisi ylivoimalla tehdä, ei päästää vastustajaa parhaille paikoille.

Ajassa 40:00 Niklas Jensenille vihellettiin jäähy, joten Jokerit aloitti kolmannen erän tiukassa tilanteessa. Alivoiman Jokerit kuitenkin kesti, vain päättyäkseen heti ajassa 42:02 toiseen alivoimaan Kivistön heitettyä kiekon omalta puolustusalueelta katsomoon. Vahinkojäähy, vaikkakin täysin turha. Kivistön purku nimittäin suuntautui vastustajan päätyyn ja sitä kautta päätyverkkoihin kaukalon toisessa päädyssä.

Kauden alkuun Jokerit sai kuitenkin tapettua kaksi jäähyä, ja noin viiden minuutin pelin jälkeen syyskuun kuukauden tulokkaaksi valittu Eeli Tolvanen otti taas roolia. Pienestä kulmasta lauottu rannelaukaus ohitti Hudacekin, ja peli oli 2-0. Vielä kun Jokereille tarjottiin ylivoimaa, oli paikka naulata peli lopullisesti.

Ylivoimalla Jokerit jatkoi kuitenkin tästä ottelusta tuttua, vaikkakin koko kauden mittakaavassa tuntematonta, tehotonta linjaansa. Jäähyn päätteeksi Kagarlitski pääsikin ylivoimahyökkäykseen jäähyltä tulleen Vovchenkon kanssa. Lopulta taidokkaan syötön verkkoon ohi voimattomaton Zapolskin iski Vovchenko, ja peli oli taas kuin uusi.

Kavennusmaalista Severstal sisuuntui selvästi, ja sen kiri vaihde oli pelottavan näköistä. Jokerien puolustus onnistui kuitenkin hyvin pitkälti pelaamaan Severstalin pois keskustasta, voittamaan kiekkoja viivalla ja muutamalla gamesaverillaan Zapolski piti Jokerit pelissä. Lopulta ratkaisu tuli aivan lopussa, kun hyvän ottelun pelanneet Norman, Niemi ja Anttila niittasivat kiekon verkkoon. Anttila ryöväsi kiekon omalla sinisellä, sai pelattua eteenpäin Niemelle ja Niemi löysi Normanin keskustasta. Täysin vapaasti ruotsalainen pääsi iskemään kiekon tyhjään maaliin, päättäen näin Severstalin kirin.

Kliseisesti tätä voittoa voisi kutsua työvoitoksi. Jokerit teki tarvittavan, keräsi täyden pistepotin ja ei pelannut varsinaisesti huonosti. Toisaalta kauden parasta peliä ei tänään nähty, ja paljon parannettavaa jäi. Erityisesti ylivoimapelin tehottomuus kismitti allekirjoittanutta, sillä näin monen ylivoiman kautta peli olisi pitänyt pystyä tappamaan ajoissa. Nyt tehottomuuden takia täytyi tehdä töitä aivan loppuun asti ja yksi pomppu toisin olisi voinut johtaa pistemenetykseen. On täysin mahdotonta ajatella, että tällä kaudella jokainen vastaava peli päättyisi iloon.

Yhdeksän ottelun voittoputki on kova saavutus. Tämän putken aikana on tullut vastaan selviä voittoja, mutta myös otteluja, joiden jälkeen tappio ei olisi ollut huutava vääryys. Jotta putki jatkuisi kaksinumeroisiin lukemiin, pitää tiistaina pelin parantua selvästi. Liikaa saumaa ei voida antaa vastustajalle, vaan paikat pitää pystyä käyttämään tehokkaammin ja vastustajaa ei voida päästää jäähyn jälkeisen tilanteen jälkeen kaventamaan kriittisellä hetkellä.