Kun alkuun hieman pelotti mahdollinen kokoonpano, niin eihän se pelko aivan turhasta tullut. Tänään tulleiden tietojen perusteella edellisessä ottelussa kyydistä tippuneista Wirtanen on tammikuun puolelle asti sivussa, O’Neill huilaa kolmesta neljään viikkoa ja Marjamäki palaa maajoukkuetauon jälkeen. Ja nyt kun kotiputkeen lähdettäessä ei jo muutenkin olisi haasteita, kuten esimerkiksi Magnitkan ja Mozjakinin muodossa. Noh, Magnitka sentään reiluna joukkueena ”antoi” tasoitusta Kovarin muodossa.

Tasoitusta ei kuitenkaan Magnitka antanut kaukalossa. Ajassa 6:09 Mäki sai kaksi minuuttia kiinnipitämisestä, ja vain 13 sekuntia myöhemmin peli oli 1-0 vierasjoukkueelle. Kuvio oli varsin yksinkertainen ja nimet jo ennakosta tuttuja: Zaripov sai kiekon viivaan, Lee sai tilaa valelaukauksellaan, ja Mozjakin täräytti Leen suroaan Leen syötöstä kiekon verkkoon. Yksinkertaista kun sen osaa. Helenius voinee toki ottaa hieman itseensä, hänen sivuttaisliikkeensä oli auttamatta liian hidas.

Enempää maaleja ei ensimmäisessä erässä nähty. Molemmat joukkueet saivat luotua yksittäisiä paikkoja, mutta lähtökohtaisesti vierasjoukkue piteli lankoja käsissään. Se pelasi varsin kliinisesti, ei höntyillyt ja nojasi vahvasti pelikirjaansa. Tämä yhdistettynä yksilötaitoon pitivät huolen siitä, että vierasjoukkue oli johtoasemassa erän loppuvaiheilla. Jokerien näennäisen hyvä erä ei paljoa lämmitä, kun maalit vei vierailija.

Toinen erä jatkoi hyvin pitkälti ensimmäisen erän suuntaviivoja. Tällä kertaa maaleja ei nähty ja Jokerit oli hallitsevampi, mutta iso kuva oli samanlainen: Magnitka pelasi älykkään tarkasti, tarjosi paikan tullen fyysisyyttä ja loi tukun hyviä paikkoja. Erän pelottavin hetki tapahtui 29. minuutilla, kun Magnitka pääsi Jokerien virheiden seurauksena peräti kolmella läpi. Onneksi tosin ratkaiseva syöttö epäonnistui, ja tilanne lopulta laukesi Jokerien kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Toinen erä tuntuikin tiivistyvän kahteen faktaan: Jokerit piti kiekkoa Magnitkan luodessa todelliset paikat.

Kolmanteen erään Jokerit lähti hyvin liikkeelle. Ensin Anttila osui tolppaan, ja pieni hetki tästä peli oli tasan. Ykköseen Salmisen tilalle sijoitettu Jormakka sai kiekon päädyssä, löysi Joensuun keskeltä ja hullu porilainen ujutti kiekon verkkoon. Pieni liike sivuun ja rystyllä ohi Samsonovin oli tuonut Jokerit mukaan peliin. Maalin jälkeisessä vaihdossa Jokerit loikin muutaman paikan, mutta niin vain Magnitka teki maalin.

Vain 1:06 Jokeiren tasoitusmaalista päätti Helenius, Jaakola ja Jensen hoitaa homman… Noh, ei kotiin, mutta vieraille. Heleniuksen ja puolustajien kommunikaatio ei toiminut alkuunkaan, ja Helenius menetti kiekon maalin takana. Lopulta Ilja Berestennikov pääsi iskemään kiekon maaliin uransa ensimmäisessä KHL-ottelussa. Timkinille syöttöpiste merkittiin, mutta tosiasiallisesti Helenius oli suurin avustaja maalin synnyssä.

Tämän kauden Jokerit ei kuitenkaan anna periksi vastoinkäymisistä. Jokerit jatkoi omaa peliään, ja lopulta ketjua vaihtanut Salminen pääsi pelaamaan vetopaikaan viivaan Jensenille. Edellisessä maalissa osallisena ollut Jensen kuittasikin virheensä, ja toimitti kiekon Samsonovin suotuisalla avustuksella verkkoon. Taas Jokerit oli tullut kahdesti tasoihin sarjan kärkijoukkuetta vastaan kolmannessa erässä. Vaikka tämä joukkue ei tällä kaudella pelaa mestaruudesta, ei se ainakaan luovuta runkosarjassa.

Ja kun vauhtiin on päästy, niin antaa mennä. Lätkä on ”momentum game” Juhani Tammisen mukaan, ja Jokerien momentum piti. Salminen sai kiekon viivan tuntumaan, kiekko Jensenille ja Jokerit johtoon. Jensen laukoi pienestä kulmasta, Samsonovilta jäi etuyläkulma auki ja peli oli 3-2 kotijoukkueelle. Magnitka haastoi maalin, mahdollisesti paitsion toivossa, mutta lopulta maali hyväksyttiin. Yllättävän kauan tarkastelu kesti, mutta mikäs siinä. Tarkkuus on hyvästä ja tuomio oli oikea.

Pitkä tauko ei kuitenkaan vienyt Jokerien fokusta pelistä. Hieman maalin jälkeen Huhtala pääsi laukomaan hyvältä paikalta ja iski kiekon yläriman kautta sisälle. Huhtalan laukaus kuitenkin osui Samsonovia pään tietämille ja peli oli vihelletty poikki ennen Salmisen kontaktia kiekkoon. Television kuvan ja äänen perusteella vihellys oli oikea, vaikkakin Jokerien kannalta harmittava. Samalla saatiin pientä nokkapokkaa, mikä on aina hyvä merkki ottelussa. Kumpikaan ei tullut läpsyttelemään, vaan ottelu kiinnosti kumpaakin.

Lopulta haaston takia aikalisänsä käyttänyt Magnitka teki sen, mitä voittoa hakeva ja keinoja kaihtamaton joukkue tekee. Kun erää oli noin minuutti jäljellä, pelikatkon aikana Samsonov vaihdettiin maalilta, ja Mozjakinin ketju sai ylimääräisen huilin. Armoton painostus ei kuitenkaan tuottanut tulosta, vaan Jokerien maali pysyi puhtaana.

Kolmanteen erään kolme tehtyä maalia, kahdesti rinnalle ja lopulta ohi. Tähän ei voi olla pettynyt, eikä pelkästään Samsonovin imurointeja voi pitää ratkaisevana. Maalivahtien virheet menivät hyvin pitkälti tasan, ja Jokerit jaksoi painaa Jalosen oppien mukaisesti. Hyvä työ palkittiin, ja nyt Jensenin laukauksilla saatiin palkinnoksi täysi pistepotti. Tämä nippu ei luovuta, vaan taistelee loppuun asti, jos pelimoodi on päällä.

Kolmannen erän kääntökohta oli Salmisen ja Jormakan vaihtaminen päittäin. Molempien kentät saivat aikaan huomattavasti parempaa tulosta aikaan, ja kumpikin oli ratkaisevassa asemassa tärkeissä maaleissa. Positiivisin esitys oli kuitenkin loukkaantumisten takia kokoonpanoon nousseen Gymerin peli. Ennakkoluuloton ja rohkea nuorukainen näytti olevansa kuin kotonaan hallitsevan mestarin pihdeissä, loi paikkoja ja antoi painetta Magnitkalle. Tällaisilla otteilla nuoret ottavat pelipaikkansa kokoonpanosta, ja tuovat kilpailua peliajasta.

Kolme pistettä Magnitkalta on kova suoritus koska tahansa. Tänään Magnitka ei ehkä ollut aivan parhaalla mahdollisella pelipäällä, mutta huonoa peliä se ei pelannut. Tässä voitossa Magnitkan suoritusta suurempi tekijä oli Jokerien suoritus. Lähtökohdat otteluun olivat Jokereita vastaan, mutta se ei joukkuetta horjuttanut. Kiitos Jokerit.