Ottelu alkoi Jokerien kannalta hyvissä merkeissä. Joukkue pääsi heti alkuun ylivoimalle, eikä missannut sitä. Ykkösylivoima ei vielä saanut paikkoja kummempaa aikaiseksi, mutta sitten rävähti. Täksi kaudeksi Helsinkiin palanut Lepistö levitti oikealle laidalle Tolvaselle, eikä nuorukainen ujostellut debyytissään. Onetimer lähti komeasti, ja O’Neillin oli helppo työ iskeä irtokiekko tyhjiin. Komea startti niin joukkueelle kuin joukkueeseen liittyneille Lepistölle kuin Tolvasellekin.

Ajassa 9:30 kotijoukkue sai oman paikkansa tasoittaa, kun edelliskausien tapaan Joensuu päätyi jäähyaitioon. Vaikka estämisjäähyä voisi pitää helppona, tietyille pelaajille näitä tulee liikaa. Minsk ei kuitenkaan pystynyt käyttämään paikkaansa, vaan vajaan minuutin ylivoiman jälkeen kotijoukkueen Justin Fountaine keihästi itsensä suihkuun. Uhriksi päätyi tanskalaisjätin Oliver Lauridsenin sukukalleudet.

Noin neljä minuuttia ylivoimaa tuottikin tulosta, kun uusista Jokereista kaksi kartutti pistepottiaan. Kovat tehot puolustajan paikalta iskenyt Gilroy alusti, ja AHL:ssa maaliverkkoja heilutellut Niklas Jensenin ruoska yllätti Minskin ruotsalaisvahdin Jhonas Enrothin. On aina hyvä merkki, kun heti avausottelussa uusiksi ratkaisupelaajiksi hankitut onnistuvat niin maalien kuin tehopisteidenkin muodossa.

Enempää maaleja ei ensimmäisessä erässä nähty. Ylivoimallaan Minsk sai luotua painetta, mutta erityisesti Lauridsenin ja Huhtalan uhrautuvainen peli pitivät sekä maalin puhtaana, että Zapolskin työttömänä. Lopulta Zapolskille merkittiin ensimmäisessä erässä vain yksi torjunta. Vaikka KHL:n tilastointi on ajoittain mitä sattuu, isoa kuvaa se ei muuta: Jokerit puolusti uhrautuvaisesti, eikä kotijoukkue päässyt kunnolla edes testaamaan Zapolskin virettä.

Toinen erä oli kokonaisuudessaan verrattain rikkonainen. Erän alkuun Minsk hölmöili itsensä kahdeksi minuutiksi kahden miehen alivoimalle. Jokerit ei kuitenkaan, ehkäpä vieraskoreuttaan, käyttänyt tilaisuutta hyväkseen. Muutaman hyvän paikan Jokerit sai luotua, mutta kokonaisuudessaan ylivoima näytti verrattain epävarmalta. Sinänsä toki ymmärrettävää, kun kahden miehen ylivoimaa on todennäköisesti treenattu yhtä vähän kuin venäjän kielioppia.

Lopulta Minsk sai ottelun kavennettua heti oman ylivoimansa päätteeksi. Peter Regin sai itselleen verrattain epätyypillisen jäähyn, päästäen kotijoukkueen ylivoimalle. Ylivoima ei heti tuottanut tulosta, mutta muutama sekunti kapteenin jäähyn päättymisestä verkko heilui Zapolskin selän takana. Minskin tuorein hankinta Quinton Howden onnistui sutimaan kiekon verkkoon juurikin jäähyn päättyessä. Ainakin alivoimaprosentti säilyi hyvänä…

Loppuerää sävyttivätkin erityisesti molempien joukkueiden jäähyt. Minsk sai peliään paremmin uomiin, mutta loppujen lopuksi suureksi kiekkoilulliseksi juhlaksi ei erää voi kutsua. Jatkuva erikoistilannepelaaminen rikkoi verrattain tehokkaasti molempien joukkueiden rytmin, eikä enempää maaleja nähty. Viime kaudelta tuttuun tapaan Jokerit pelasikin hyvän ensimmäisen erän jälkeen selkeästi heikomman toisen erän.

Ennakossa odotin erityisesti Eeli Tolvasen näkemistä ensimmäisessä virallisessa ottelussaan miesten kanssa. Ensimmäisen erän syöttöpiste ei jäänyt miehen ainoaksi tilastomerkinnäksi, kuten ei toisessa erässä saatu jäähykään. Kolmannen erän alkuun hän sai kiekon hyökkäysalueella, pienellä liikkeellä tuli keskustaa kohti ja antoi ranteen puhua. Jos nimet ja numerot poistettaisiin selistä eikä Tolvasta olisi harjoituskaudella huomioinut, olisi ollut mahdotonta uskoa tuota suoritusta 18-vuotiaan pelaajan teoksi ensimmäisessä ottelussaan miesten kanssa. Liike maalintekopaikan luomiseksi oli pieni, mutta sitäkin oleellisempi. Taklausta pelkäämättä hän otti tarvittavan tilan haltuunsa ja heti laukoi. Vaikka Tolvanen on kaukana valmiista pelaajasta, ei hän nähdyn mukaisesti arastele miesten peleissä ja pystyy käyttämään vahvuuksiaan. Tällä otannalla on aivan turha miettiä pojan pelaamista Vantaalla tasonsa takia.

Tolvasen maaliin näytti Minskin peli lopulta kaatuvan. Yleisö hiljeni verrattain tehokkaasti, mitä nyt satunnaisesti buuasi omilleen. Minskin selkäranka näyttikin katkenneen, ja ajassa 47:24 Regin vei Jokerit jo kolmen maalin turvallisen tuntuiseen johtoon. Ensin Jensen toi kiekon vahvasti sisälle, estelyistä huolimatta Joensuu pääsi yrittämään ja lopulta Regin pääsi iskemään kiekon verkkoon. Loistava osoitus siitä, kuinka ketjun jokaisen lenkin työn tuloksena syntyy maali, eikä maaleja synny menemällä maalin taakse tai välttämällä kontakteja.

Ja kun selkäranka on poikki, niin peli on siinä. vain 1:11 Jokerien neljännestä maalista iski Eeli Tolvanen jo illan toisensa. Hyvää laukausta on syytä käyttää, ja sitä tämä poika ei arastele käyttää. O’Neill toi kiekon laidasta ja pelasi melkoisen lähellä sinistä pelanneelle Tolvasen pojalle. Maalintekijälle ominaiseen tyyliin hän laukoi, ja kylmän viileä rannelaukaus verrattain kaukaa jätti ruotsalaisveskarin aseettomaksi.

Jos kaksi maalia on tehnyt, niin turha on jättää sitä siihen. Nimittäin heti perään Tolvanen räppäsi illan ja erän kolmannen maalinsa, sen yhden syötön lisäksi. Ylivoimalla Tolvanen taas vaihteeksi otti askeleen kohti keskustaa, pisti ranteet lukkoon ja kiekko oli taas verkossa. Pakko todeta, mutta viimeistään tässä vaiheessa mulla oli jotenkin raukea ja iloinen olo. Ei ottelun tai tuloksen takia, vaan tämä pojan takia. Näiden pelaajien takia kannattaa lipusta maksaa.

Viimeistään Tolvasen kolmannen maalin jälkeen ottelu oli tyystin selvä. 1-6 on tilanne, josta nouseminen vaatisi poikkeuksellista sulamista. Loppu menikin hyvin pitkälti pelailuna ja ajantappona, niin katsomoon jääneiden katsojien kuin pelaajienkin osalta. Kun 18-vuotias pelaaja alistaa kotijoukkuetta kolmannen erän hattutempullaan ja maaliero on viidessä, pelin jännitys on kadonnut. Lopulta nähtyjen maalien määrä jäikin seitsemään.

Heti ensimmäiseksi ottelusta jäi mieleen Tolvanen. Näin huikeaa junioria ei Jokereissa ole nähty ehkä koskaan. Täysin viisikoin pelatessa hän oli melko näkymätön, mutta hänen maalinsa näyttivät mistä puusta poika on veistetty. Hän ei arkaile, hänen laukauksensa on poikkeuksellisen hyvä ja hänellä on nenää haistaa maalipaikat. Rehellisesti sanoen, en pelkästään Jokereissa, vaan ylipäätään Suomessa, muista nähneeni yhtä vahvaa debyyttiä junnulta miesten parissa. Granlund, Laine, Aho, Teräväinen tai Puljujärvi eivät säkenöineen näin. Ehkä joltain junnulta on nähty vastaavaa suomalaisessa joukkueessa, mutta joko ennen minua tai muistikuviani. KHL:ssa tuskin kukaan on päässyt edes lähelle. Tolvanen ei, kuten sanoin, räiskynyt läpi ottelua. Hän näkyi silloin, kun hänelle tuli paikka.

Minsk oli heikompi kuin uskalsin odottaa. Vaikka en pitänyt Minskiä erityisen kovana, näin surkeaksi en kotijoukkuetta uskonut. Erityisen paljon yllätti se, että joukkueen selkärankasi katkesi heti kauden avausottelussa ja vielä kotona. Vaikka toinen erä ei Jokereilta ollut kovinkaan loistava, ei Jokereilla rehellisesti sanoen ollut suurtakaan vaikeutta klaarata ottelua. Tämä kävi hyvästä harjoituksesta, mutta tämän ottelun perusteella on vielä liian aikaista juhlia mestaruutta, tuuletta runkosarjan voittoa tai edes miettiä Tolvasen kruunaamista maalikuninkaaksi. Ottelussa oli paljon hyvää, mutta näin surkea Minsk ei käy mittariksi.

Perjantaina sitten pitäisi asetelman vaihtua. Jokerit ei lähde otteluun millään mittarilla ennakkosuosikkina. Tolvasta on vaikea pitää maalipörssin tilanteesta huolimatta ottelun parhaana luontaisena maalintekijänä. Perjantaina pitäisi pystyä haastamaan paras Pohjois-Amerikan ulkopuolinen joukkue. Aivan sama mitattiinko paremmuutta millä mittarilla tahansa. Tämän ottelun perusteella Jokerit on kykenevä haastamaan SKAn ,mutta vaatimustaso ja haaste ovat tyystin toista luokkaa.