Ennakkoon povasin ottelusta Jokereille lähes toivotonta urakkaa, mutta niin vain Jokerit sai kasvatettua pistepottiaan yhdellä pisteellä. Vaikka SKA ei kauden parastaan esittänytkään, oli Jokerien peli vähintäänkin miehekästä. Kuville ei kumarrettu, ottelu tarjosi viihdettä ja pistepotti kasvoi enemmän kuin oli ainakin allekirjoittanut povannut. Vaikka ottelu ei ehkä kaikista legendaarisimpien joukkoon nousekaan, ei tätä voi huonona otteluna pitää.

Ottelu lähti tasaisissa merkeissä liikkeelle, ja Jokerit näytti heti alussa sen, että SKA ei tulisi saamaan helppoja pisteitä. Jokerit karvasi melko ylhäältä, haki taklauksia ja sai pidettyä Euroopan kovimman seurajoukkueen aisoissa. SKA puolestaan näytti sen, että se ei aivan sattumalta ole sarjan kärjessä. Ottelun avausmaali kuvastikin hyvin tätä: nopealla lähdöllä Datsjuk löysi Kovalchukin laidalta, joka puolestaan levitti Plotnikoville. Lopulta Plotnikovilla oli helppo työ iskeä kiekko suoraan syötöstä puolityhjään maaliin. Vanhaan kunnon neuvostotyyliin kiekko kiersi hyökkäysvitjan jokaisella taiturilla 10 sekunnissa ennen kuin kiekko pistettiin varmasti reppuun.

Ottelun tasoitusmaali nähtiin ajassa 51:08. Maali oli hyvin pitkälti samankaltainen kuin SKAn avausmaali, mutta tällä kertaa työläisversiona nähty. Mäki avasi pelin laitaan Jormakalle, Jormakka laukoi ja Huhtala suti irtokiekon tyhjään maaliin. Ei ehkä yhtä kaunis kuin Plotnikovin maali, mutta vähintäänkin yhtä maukas. Jokerit oli tullut kotihallissaan tasoihin viimeisellä kympillä Euroopan kovinta seurajoukkuetta vastaan, ansaitusti.

Joillakin katsojilla meinasi kuitenkin usko loppua vain 2:21 Huhtalan tasoitusmaalin jälkeen. SKAn kallein mies Ilja Kovalchuk pääsi laukomaan oikealta laidalta, ja millimetrin tarkka laukaus painui aivan tolpan juuresta ohi Zapolskin. Helsingin vihatuin mies ja rajun buuauksen kohteeksi joutunut SKA-taituri osoitti sen, miksi hänelle maksetaan jopa 5,5 miljoonan dollarin vuosipalkkaa vieläkin.

Mutta jos joiltain katsojilta, kuten allekirjoittaneelta, usko oli loppua, oli Pekka Jormakka toista mieltä. Hän lähti liikkeelle omasta päästä, vei kaksi SKAn pelaajaa kuutamolle näppärillä harhautuksillaan ja nosti kiekon rystyllä ohi Shestjorkinin aivan yläkulmaan. Maali saattaa olla jopa Jokerien kauden toiseksi komein heti Genowayn pujottelumaalin jälkeen, mutta aivan varmasti maali oli maukas. Jokerit oli tasoittanut ottelun toisen kerran viimeisen kympin ajalla, ja Jormakka pysäytti kellot aikaan 57:31.

Jatkoajalla parhaat paikat avautuivat SKAlle. Kahdesti SKA pääsi lähietäisyydeltä laukomaan tyhjää maalia kohden, mutta kahdesti kiekko löytyi lopulta muualta kuin maalista. Lopulta jatkoaika ei tuottanut tulosta, joten oli aika taas vaihteeksi siirtyä kohti eniten halveksimaani tapaa ratkaista ottelu. Eli rangaistuslaukauksiin, tai vaihtoehtoisesti itseäni lainaten kolikonheittoon. Ei siitä sen enempää, Jokerit epäonnistui kolmesti, joten Datsjukin maali riitti SKAlle.

Kokonaisuutena ottelu oli varsin viihdyttävä kaikkinensa. Ihan parasta mahdollista hokia ei nähty, mutta keskimääräistä ottelua parempaa viihdettä oli tarjolla. Varsinkin Kovalchukin vastaanotto ja Jokerien molemmat maalit osoittivat, että KHL ei ole aivan tyystin muovinen sarja. Ne tunteet olivat aitoja, ja niitä kokivat muutkin kuin yksittäiset ihmiset. Piste oli Jokereille arvokas, ja varmasti miehekäs esitys loi taas uskoa omaan tekemiseen. Vaikka SKAlla oli jatkoajalla heittää pelkästään hyökkäyskaksikkona jäälle Jokerien pelaajabudjetin verran palkkoja nauttiva parivaljakko, ei Jokerit antanut sen häiritä.

Seuraava ottelu sitten on lähtökohtaisesti vierasottelu, mutta niin lähellä kotiottelua kuin vain voi olla. Jokerit järjestää lauantaina fanien vierasreissun Riikaan, ja todennäköisesti Arena Riga saa lehtereilleen nelinumeroisen määrän vierasjoukkueen faneja. Lauantaista tuleekin varmasti viihdyttävä, ja pistetilin olisi syytä karttua kolmella. Tällä esityksellä se tulee myös kolmella karttumaan.