Noniin, kauden pisin ja rankin vieraskiertue on siis ohi. Tällä kertaa tuliaisiksi saatiin pisteitä lähes täyden potin verran, ja hyvä niin. Tänään vastaan luisteli kuitenkin ennakkoon heikoin Admiral, joten käväistään ottelu läpi pikaisesti. Ja osittain pikaisesti myös siksi, että pääsin itse pimeään aikaan katsomaan jälkilähetystä. Positiivisena asiana kuitenkin on todettava, että ainakin sain pidettyä uutispimennon ansiosta lopputuloksen piilossa.

Ottelu alkoi verrattain varovaisissa merkeissä Jokerien osalta. Vaikka kokoonpanossa oli Mäen ja Marjamäen tapaan huilanneita pelaajia, nämä reissut vaativat veronsa joukkueelta. Suurempi yllätys olisi ollut, jos Jokerit olisi luistellut kotijoukkueelta luulot pois jo heti avauserässä. Ensimmäinen erä meni ehkä aavistuksen Jokerien komennuksessa, tosin tämä on väsyneiden värilasien takaa katsoen. Jokerit loi näppituntumalla parempia paikkoja, mutta lopulta erän ainoaksi tilastomerkinnäksi jäi Jokerien jäähy väärästä vaihdosta.

Suurta kiekkojuhlaa ei ensimmäinen erä luonnollisestikaan tarjoillut. Admiral oli suoraan sanoen heikko, eikä väsynyt helsinkiläisjoukkue sekään paljoa esittänyt. Erä olikin juuri sellaista kiekkoa, mitä voi odottaa Kaukoidän reissun päätteeksi sarjan ehkä heikointa joukkuetta vastaan. Viasatin selostaja (oliko Mäkinen?) arvioi erän paremmaksi kuin Amuria vastaan käydyn vastaavan. Ehkä en ole erimieltä asiasta, mutta se kertonee enemmän edellisen ottelun avauserästä kuin tämänpäiväisestä.

Toiseen erään alkoi sitten tapahtua, kun erityisesti Jokereille aukeasi useampi ylivoimahyökkäys jo ennen erän puoliväliäkään. Pieni kaukalo ja pitkä vaihtomatka näyttivätkin puolensa, kun erityisesti Vladivostokin puolustajat joutuivat pelaamaan ajoittain ylipitkiäkin vaihtoja. Noin 12 pelatun minuutin jälkeen kotijoukkue päätyikin pitämään aikalisänsä, eikä vähintään ykköspuolustajan noin parin minuutin vaihto ainakaan alentanut kynnystä

Erän puolivälissä tapahtui kuitenkin jotain sellaista, jota ei tahtoisi nähdä. Marjamäki tuli kiekollisena alueelle, Alexandrov haki taklauksen matalasta asennosta ja loukkasi itseään. Lopulta hidastusta ei meinattu saada millään, tilanteessa itseään loukannut Alexandrov taklasi itsensä suihkuun ja Marjamäelle arvottiin vielä keihästämisestä 2+2+10. Näitä taklauksia ei pitäisi nähdä. Näissä tilanteissa hidastuksien pitäisi tulla per heti ja useasta kulmasta. Näistä tilanteista taklattavalle 2+2+10 tuntuu oikeusmurhalta, erityisesti kun hidastusta ei kyllä pahemmin kelailtu ja myöhempien tietojen mukaan jäähy tuli hidastuksien ulkopuolelle jääneestä jälkitilanteesta. Marjamäen tuomio saattoi mennä täysin oikein tai tyystin vihkoon, tällä kameratyöskentelyllä en uskalla sanoa juuta tai jaata. Luonnollisesti grafiikat vielä näyttivät neljällä kolmea vastaan peliä, kunnes grafiikat hetkeksi piilotettiin kokonaan. On käsittämätöntä, miten maailman toiseksi parhaaksi sarjaksi tituleerattu KHL voi olla tietyissä asioissa tällä tasolla. Välillä herää kysymys, vedetäänkö näitä lähetyksiä tietyillä venäläisillä paikkakunnilla pienissä vodkakänneissä.

Jäähyjen jälkeen erä muuttui verrattain sekavaksi. Selviä kiinnipitämisiä jäi viheltämättä, kumpikaan ei saanut kunnon flowta päälle ja kumpaiseltakin joukkueelta nähtiin tukku henkilökohtaisia virheitä. Erän loppuun Admiral sai muutaman ihan mukavan tekopaikan, mutta kahden erän jälkeen ei vieläkään maaleja oltu nähty. Paljon tässä erässä tapahtui, mutta vauhdin ja maalien makuun ei ihan kuitenkaan päästy. Kauden todennäköisesti viimeiseen Kaukoidässä pelattavaan erään lähdettiinkin kutkuttavista asetelmista.

Kolmas erä alkoi olla jo melkoisen unettava. Ei tapahtumien puutteen takia, vaan yksinkertaisesti pelin tason takia. Erä osoitti erittäin hyvin sen, miksi itä-länsi-suunnassa äärilaidoilla olevien joukkueiden ei pitäisi pelata vastakkain. Väsymys näkyi Jokerien pelissä, ja se jos mikä söi pelin viihdearvoa. Tahdosta ei ole iloa, jos pää ei toimi täysillä ja jalat ovat hapoilla. Erässä ei nähtykään maaleja, ja maalittoman varsinaisen peliajan jälkeen oli tarpeen käydä jatkoajalla.

Kolmella kolmea vastaan pelattavat jatkoerät kolmannessa erässä ovat melkoista hulinaa. Tapahtumat vaihtuvat silmän räpäyksessä, tilaa on kaukalon koosta riippumatta ja yksittäiset onnistumiset tai virheet tuovat välittömästi vaarallisen paikan. Tällä kertaa peli päättyi Jokerien näkökulmasta onnellisissa merkeissä. Ensin Admiral sai vaarallisen tontin, mutta Gilroyn toimesta homma kuivui kasaan. Aloituksen jälkeen John Norman toi kiekon ylös, jätti Niemelle ja vahvan alkukauden pelannut porilainen laukoi kiekon vasempaan yläkulmaan. Makeaan paikkaan kauden avausmaali Niemelle, ja yhtä vaille täydet pisteet kolmesta Kaukoidän ottelusta.

Kahdeksan ottelua vieraissa, 17 pistettä plakkarissa ja peli on kokonaisuutena näyttänyt hyvältä kaikin puolin. Tästä on erittäin hyvä jatkaa lauantaina kotona.